Mua ärsytttää yks työkaveri.. Kun lääkärit päätti etten saa mennä ainakaan vähään aikaa töihin joten mut laitettiin eläkkeelle ja onneks sain paikan yheltä työsalilta ja sielä yks ämmä kysy mult et mitä mä siel teen.. Miksen hanki oikeeta työpaikkaa? Kun mähän oon niin terve.. Eli siis on tervettä vihata sitä että syö? Ja sen syömisen takia miettii miljoonia eri vaihtoehtoja millä vois tappaa ittensä. Jos vois vaihtaa sairauksia toisen ihmisen kans edes päiväks ni ilo mielin luovuttaisin tän mun syömishäiriön. Koska siis tää on ihan kamalaa.. Mun tekee hirveesti mieli jätskiä, on tehny koko päivän, mut emmä voi syödä jätskiä kun siinä on niin kamalasti kaloreita! Äh ja nyt mua alko ahdistaan se kun ohjaaja ehdotti mulle päivällä et joku päivä mennää kahestaa kiertelee kaupungille, käydää vaik kirppiksellä ja sit syödään jätskiä. Joo siis ei tossa ideassa oo mitään vikaa, mut miks siihen piti vetää toi syöminen? Miks kaikki haluu vaan lihottaa mut? Pitää mut lihavana, että ne vois olla onnellisia kun ite on niin paljon laihempia.
Tylsä
Ollu jo pari kuukautta sairaalassa ja mut pakotetaan syömää edelleen. Oon kyllä laihtunut parikymmentä kiloa. Mutta silti mä en tahdo syödä! Siitä vaa lihoo ja sit on lopulta niin lihava ettei kukaan tunnista. Mulla ei oo enää ees kavereita. Toisaalta mitä mä teen kavereilla? Pärjään hyvin ilmankin.
Kommentit