Yksinäinen Keiju

Oih vähän mä uneksin omakotitalosta tai talosta missä olis oma autotalli. Vähän olis ihanaa sulkee ovi ja maholliset ikkunat ja käynnistää auto ja mennä makaan pakoputken viereen ja hengitellä rauhassa pakokaasuja ja sit nukkuu ikuista unta. Vähän se olis täydellistä. Ei tarvis murehtii enää sitä miten läski oon, vois vaan nukkua ikuisesti. Ja ehkä pääsis johonkin paikkaan missä olis hyvä olla eikä tarvis murehtii joka päiväsistä asioista ja huolista. Tuskin mua kukaan kaipaamaankaan jäis. Oon ikuisesti yksin ja oon jo hyväksyny sen.

Huoh mä haluun tappaa itteni tai jonkun perheenjäsenen kun mut pakotettiin syömään pizzaa.. Vahdittii jokaista suupalaa et syön sen. Onneks ei sentään koko pizzaa ollu pakko syödä ja onneks pääsin lenkille heti sen pizzan jälkeen vaikkei porukka tykänny et lähen. Musta on taas tullu läski mä tahon takas entisiin mittoihin.. Nyt painan 65 g eli oon hirvee läski. Haluisin takas siihen 55 kg koska sillon mahtu kaikki vaattteet huoletta päälle. Ei tarvinu miettii et oon niin läski ettei nää housut mee kiinni tai tää paita puristaa ei tää mahdu. Antakaa mun jumalauta laihtuu takas. Tai antakaa mun kuolla pois. Mitä pahaa siin olis jos vaan kuolisin? Se olis mulle ja kaikille muille helpompaa jos olisin pois tästä maailmasta. Kenenkään ei tarvis vahtii et syön eikä mun tarvis salassa oksentaa kaikkee ruokaa pois mitä syön.