Yksinäinen Keiju

Onkohan tää ihan normaalia? Oon menettäny melkein kokonaan muistini. Mulle pitää olla koko ajan toistelemassa asioita ja silti en muista niitä enää 5 minuutin pääästä. :( Mu ahdistaa koska ennen mulla oli hirveen hyvä muisti.. Kai.. Ja seki ärsyttää kun oon joutunu syömään tänää jo kolme ateriaa.. Siis mähän vaan lihon siitä. Mut en kyl enää meinaa syödä! Kävin jo puolentoista tunnin lenkilläkin mut oon sen jälkee joutunu syömään joten tein sen lenkin ihan turhaan. No huomenna sit taas asiat voi olla eri tavalla. Ehkä huomenna pärjään vähemmällä syömisellä.

Vähän mä oon onnellinen. Oon pystyny olee 2 kuukautta kokonaan ilman suklaata vaikka ennen oli pakko syödä päivittäin suklaata. En syö enää muutenkaan paljon mitään karkkia. Popsin karkin sijasta mielummin purkkaa. Okei välillä kyllä tulee popsittua muutama sisu karkki mut aski kestää mulla pari viikkoo. Vähän oon tyytyväinen itteeni. En kyllä olis uskonu että pystyn tähän. Mut toisaalta ei se hyödytä etten syö suklaata. Tuntuu etten laihdu ollenkaan. Voi tietty olla et mun kroppa on vaan jonkulaisessa säästö tilassa. Shokissa siitä ettei se enää saakkaa ruokaa niinkun ennen. Mut mä en luovuta. Ärsyttää vaan kun käyn työsalilla ja sielä ohjaajat tietää mun syömishäiriöstä ja ne oikeesti vahtii että syön edes vähäsen. Oon kokeillu kaikkii piilopaikkoja mut mut aina etitään kun on ruoka aika ja katotaan että syön. Ja viimeks kun tapasin lääkärin ni se puhu uudestaan sairaalaan laittamisesta. Ei mä en halua sairaalaan! Siinä ei pitäis olla mitään pahaa kun haluaa vähän laihtua.

Hmm, onkohan tää nyt ihan normaalia kun mulla on koko ajan nälkä? Ku ei auta vaik söisin ni silti olis hetken päästä taas nälkä. Ja mua ahdistaa tää jatkuva nälän tunne. Mä haluun vaan laitua enkä tunkee jatkuvasti ruokaa suuhuni. Miten mä pääsen eroon tästä jatkuvasta nälän tunteesta? Kun ei liikkuminenkaan tee hyvää. Jos liikkuu ni sit on vaan entistä kovempi nälkä.

Mua taas ahdistaa ja pahasti. Oon yksin kotona ja silti musta tuntuu et mun selän takana on joku kurkkimassa mitä teen.. Se on oikeesti todella pelottavaa. Ja vitsi ku ei voi ees lähtee lenkille kun pyörryttää. Hih pengoin mun vaatteita ja löysin sielt 28 tuumaset farkut ja ajattelin kokeilla ihan vitsinä. Mietin jo valmiiks et "en varmasti mahdu näihin.." Mut sit kuitenkin kokeilin ja nehän meni mun päälle ihan hyvin. Vähän oli hankala laittaaa nappia kiinni mutta kun vähän veti mahaa sisäänpäin ni se nappi meni kun menikin kiinni eikä ne ees puristanu mistää! Oon todella todella onnellinen.

Mä oon niin onnellinen. Oon pystyny syömää tänää vaan 1 mikrohampurilaisen ja vähän lihapullia ja perunamuussia. Ja oon käyny kaks kertaa lenkillä, suunnileen tunnin mittanen lenkki kummallakin kerralla. Eli siis mä teen hirveesti töitä että laihtuisin mutta mun vaaka on vissiin erimieltä mun kanssa koska se ei suostu näyttää yhtää vähempää.. Jo 4 päivää paino on pysyny samana. Sinänsä kai hyvä asia kun se ei ainakaan oo noussut. Mutta mä haluisin painaa reilusti vähemmän. Vähintään 10 kiloo vähemmän niin olisin ihan superonnellinen. Toivottavasti se toteutuu joku päivä. Ja oon siitäkin extra onnellinen kun löysin mun vanhat farkut.. Kuukaus sit kokeilin niitä enkä saanu niitä läheskään kiinni mut nyt ne menee kiinni vaikka vähän tarvii voimia että saa napin kiinni, mutta vaikka sen napin kiinni laitto on vielä hankalaa niin se menee silti kiinni eikä purista mistään kohtaa. Jee!!

Aamul ku heräsin niin ei ollu yhtään nälkä ja ehin jo onnittelee itteeni. Mut sit parin tunnin päästä iski ihan järjetön nälkä ja mun syömättömyys romuttu taas täysin. Eli siis oli pakko syödä 11.30.. :( Eikä siinä vielä mitään mut 14.00 iski uudestaan nälkä.. Eli siis mun on näköjää pakko syödä ihan kamalasti. Onneks oon kuitenkin päässy eroon jo kaikista karkeista niin en enää mussuta karkkia. Kun siis mä olisin varmaan hyvä kuntorata kaikille juoksijoille. Moon niin iso että kaikki juoksijat jaksais ehkä kerran juosta mun ympäri.. Ja luultavasti ne joutuis pitää välillä taukoja.