Yksinäinen Keiju

Lääkärikin pitää mua oksettavana läskinä. Yritin tänään varata ajan siltä koska mulla on selkä todella, todella kipee, mutta lääkäri ei halunnut ottaa mua vastaan. Oon täysin yksin, kukaan ei halua auttaa mua. Lisää vaan lääkkeitä. Ihme että se edes suostu uusiin mun reseptin että saan samoja vahvoja lääkkeitä. Mutta mitä sitten, emmä niitä lääkeitä halunnut vaan haluun tietää mikä mun selkää vaivaa. Miksi se on kokoajan niin kipee että mun on hankala edes kävellä? Mutta jos mä lopetan kokonaa syömisen niin ehkä mä sitten saan lääkäreiltä hoitoa. Pitää kokeilla. Mitä mä keksin kaverille selitykseks sille että en syö? Pakko keksii nopeesti joku hyvä ja uskottava syy. Syöminen töissä ei mee läpi koska se tietää että siellä on maksullinen ruoka eikä mulla oo rahaa.

Sain seuraavan lääkäri ajan vasta ens kuun loppuun. Eli siis huhtikuun puolessa välissä on seuraava aika. Katotaan mulle lisää lääkkeitä. Mä en vaan jaksa enää... Haluisin vaan nukkua enkä herätä enää koskaan. Mä oon vaan yksinkertasesti niin lopussa. Jatkuvaa riitelyä kaverin kanssa kun en suostu syömään, Mitä ostaa mulle ruokia mitä en ees pyydä? Ja sit viel mun pitäis kiltisti syödä ne. No mut onneks on roskikset keksitty. Tänää tuli vaa miniteksti ku en oo ehtiny miettii mitä kirjottaa ja nyt ahdistaa niin pahasti etten keksi enempää kirjotettavaa... Kuullaan taas raksut!