Iloinen onnellisuus, ah
Vähän oon taas ilonen ja onnellinen. En edes muista koska oon viimeks ollu näin onnellinen, kaikki vaan tuntuu vihdoin olevan järjestyksessä, eikä tarvi huolehtia mistään sen kummemmin. Pitkään miettiny vaan sitä miten kaikki vaan vihaa mua, mutta onko se ihme kun luulen ite että jokainen kaveri vihaa mua ja sit käyttäydyn kylmästi sitä kohtaan ja luultavasti kaveritkin on pelstäny että mikä tolla nyt on? Miks se on nyt tollanen vaikka äsken oli vielä ihan kivaa ja hauskaa ja naurettiin? Oon kyllä pyydelly anteeks ihmisiltä, kertonu ettei mun ahdistus johdu niistä vaan siitä että mietin koko ajan, varsinkin jos ollaan suunniteltu et mennään kahville, niin mietin koko ajan mitä voin ottaa ja miten paljon ettei kenenkään tarvi huomautella enää et "hei miten sä voit syödä ton kun siinä on niin ja niin paljon kaloreita..." Jaa ja miten musta tuntuu että toistan tässä taas jotain vanhaa tekstiä mutta väliäkö sillä... En tee sitä muusta syystä kun vaan sen takia että joku jää vaivaan mua enkä uskalla kysyy tai sanoo tai puhuu niistä asioista kavereille... Tai no pitäis ymmärtää, jokaisella on oma tapansa näyttää että on huolissaan jostain ja mitä rakkaampi ihminen on sitä vaikeempi sitä huolta on näyttää, mielummin sen kätkee jonkun toisen asian taakse...
Ja oon siitäkin onnellinen että oon päässy rasittavasta huoiohuorasta eroon. Joten sinä henkilö jota tarkotan tunnistat ittes, kiitos että tajusit vihdoin ja viimein huoramaisuutes ja jätit mut rauhaan.. Ja ei, ei tule ikävä!!
Wuhuu, vähän oon onnellinen siitäkin että muistin tänä vuonna bestiksen synttärit kunnolla ja jo heti aamusta. Ei tarvinu selitellä seuraavalla kertaa että "kyllä mä lähetin onnitteluviestin, eksää saanu?!* Ja sit vaan hymyillä siihen söpösti päälle... Huoh, nyt pitäis vielä vaan keksiä joku söpö lahja ja ehtiä hommaamaan se ennenkun nähään... Mutta no se nyt ei toisaalta oo iso ongelma, osaan sentään piirtää ja onhan mulla söpöjä pehmoleluja mitä voin antaa jos en keksi muuta tai ei oo aikaa hankkia...
Ja vihdoin taisin keksiä mistä tää onnellisuus johtuu... Tänään on satanu koko päivän... Vaikka oisin hyvin voinu lähtee sateeseenkin lenkille, mut jotenkin, ei vaan jaksanu, oli muutenkin sen verran kuollu olo päivällä ja pysty jäämään vaan kotiin... Toisaalta ei sillä oo väliä vaikkei joka päivä käviskään 2-3 tunnin lenkillä, pitää antaa lepopäiviä myös itelleen ettei polta itteensä täysin loppuun... Muttapa mutta, toivottelen hyviä öitä ja kauniita unia ja nukkukaa ihmiset hyvin. Ne kenellä on tänään ollut huono päivä, muistakaa ettei huonot päivät jatku ikuisesti vaikka välillä siltä tuntuu.
Ja oon siitäkin onnellinen että oon päässy rasittavasta huoiohuorasta eroon. Joten sinä henkilö jota tarkotan tunnistat ittes, kiitos että tajusit vihdoin ja viimein huoramaisuutes ja jätit mut rauhaan.. Ja ei, ei tule ikävä!!
Wuhuu, vähän oon onnellinen siitäkin että muistin tänä vuonna bestiksen synttärit kunnolla ja jo heti aamusta. Ei tarvinu selitellä seuraavalla kertaa että "kyllä mä lähetin onnitteluviestin, eksää saanu?!* Ja sit vaan hymyillä siihen söpösti päälle... Huoh, nyt pitäis vielä vaan keksiä joku söpö lahja ja ehtiä hommaamaan se ennenkun nähään... Mutta no se nyt ei toisaalta oo iso ongelma, osaan sentään piirtää ja onhan mulla söpöjä pehmoleluja mitä voin antaa jos en keksi muuta tai ei oo aikaa hankkia...
Ja vihdoin taisin keksiä mistä tää onnellisuus johtuu... Tänään on satanu koko päivän... Vaikka oisin hyvin voinu lähtee sateeseenkin lenkille, mut jotenkin, ei vaan jaksanu, oli muutenkin sen verran kuollu olo päivällä ja pysty jäämään vaan kotiin... Toisaalta ei sillä oo väliä vaikkei joka päivä käviskään 2-3 tunnin lenkillä, pitää antaa lepopäiviä myös itelleen ettei polta itteensä täysin loppuun... Muttapa mutta, toivottelen hyviä öitä ja kauniita unia ja nukkukaa ihmiset hyvin. Ne kenellä on tänään ollut huono päivä, muistakaa ettei huonot päivät jatku ikuisesti vaikka välillä siltä tuntuu.
Kommentit