Vähän mä oon onnellinen. Oon pystyny olee 2 kuukautta kokonaan ilman suklaata vaikka ennen oli pakko syödä päivittäin suklaata. En syö enää muutenkaan paljon mitään karkkia. Popsin karkin sijasta mielummin purkkaa. Okei välillä kyllä tulee popsittua muutama sisu karkki mut aski kestää mulla pari viikkoo. Vähän oon tyytyväinen itteeni. En kyllä olis uskonu että pystyn tähän. Mut toisaalta ei se hyödytä etten syö suklaata. Tuntuu etten laihdu ollenkaan. Voi tietty olla et mun kroppa on vaan jonkulaisessa säästö tilassa. Shokissa siitä ettei se enää saakkaa ruokaa niinkun ennen. Mut mä en luovuta. Ärsyttää vaan kun käyn työsalilla ja sielä ohjaajat tietää mun syömishäiriöstä ja ne oikeesti vahtii että syön edes vähäsen. Oon kokeillu kaikkii piilopaikkoja mut mut aina etitään kun on ruoka aika ja katotaan että syön. Ja viimeks kun tapasin lääkärin ni se puhu uudestaan sairaalaan laittamisesta. Ei mä en halua sairaalaan! Siinä ei pitäis olla mitään pahaa kun haluaa vähän laihtua.
Testing
Meinaan nyt alottaa testauksen että mitä tapahtuu jos syön vaan kerran päivässä vaikka sekin on liikaa mulle. Mutta testaus! Pakko muuten mut syötetään ryhävalaaks. Ja sitä mä en suvaitse! Pitäis liikkuu vaa enemmän mutta en uskalla lähtee ulos kun mua pyörryttää. En haluu pyörtyy ulkoilessa. Onneks sisällä pystyy jumppaa. Oon tehny sellasen suunnitelman että teen vatsalihas jumppaa iltasin 300 toistoo. Ja sit voi nukkua. Toisaalta soi 300 ei riitä mutta mulla on vatsalihakset sen verra huonossa hapessa että en pysty tekee niitä. Mutta en lopeta! Viikko ja sit nostan sen 400 ja sit taas viikko kunnes oon päässy 1000. Ja en syö enää kun kerran päivässä. Lounaan tai päivällisen. Pakko syödä jompikumpi vaikka mua vahitaan että syön molemmat, mutta nyt riitti mä haluun eroon tästä sinivalaan kehosta! Tahdoin laihtua ni sit kaikki vois olla onnellisia mun puoleta eikä niitten tarvis häpeillä aina kun ne liikkuu mun seurassa. Mua on alkanu pyörryttää. Ruoka ei auta tai ainakaan se pieni määr...
Kommentit