Vähän mä oon onnellinen. Oon pystyny olee 2 kuukautta kokonaan ilman suklaata vaikka ennen oli pakko syödä päivittäin suklaata. En syö enää muutenkaan paljon mitään karkkia. Popsin karkin sijasta mielummin purkkaa. Okei välillä kyllä tulee popsittua muutama sisu karkki mut aski kestää mulla pari viikkoo. Vähän oon tyytyväinen itteeni. En kyllä olis uskonu että pystyn tähän. Mut toisaalta ei se hyödytä etten syö suklaata. Tuntuu etten laihdu ollenkaan. Voi tietty olla et mun kroppa on vaan jonkulaisessa säästö tilassa. Shokissa siitä ettei se enää saakkaa ruokaa niinkun ennen. Mut mä en luovuta. Ärsyttää vaan kun käyn työsalilla ja sielä ohjaajat tietää mun syömishäiriöstä ja ne oikeesti vahtii että syön edes vähäsen. Oon kokeillu kaikkii piilopaikkoja mut mut aina etitään kun on ruoka aika ja katotaan että syön. Ja viimeks kun tapasin lääkärin ni se puhu uudestaan sairaalaan laittamisesta. Ei mä en halua sairaalaan! Siinä ei pitäis olla mitään pahaa kun haluaa vähän laihtua.
Tylsä
Ollu jo pari kuukautta sairaalassa ja mut pakotetaan syömää edelleen. Oon kyllä laihtunut parikymmentä kiloa. Mutta silti mä en tahdo syödä! Siitä vaa lihoo ja sit on lopulta niin lihava ettei kukaan tunnista. Mulla ei oo enää ees kavereita. Toisaalta mitä mä teen kavereilla? Pärjään hyvin ilmankin.
Kommentit