Oih vähän mä uneksin omakotitalosta tai talosta missä olis oma autotalli. Vähän olis ihanaa sulkee ovi ja maholliset ikkunat ja käynnistää auto ja mennä makaan pakoputken viereen ja hengitellä rauhassa pakokaasuja ja sit nukkuu ikuista unta. Vähän se olis täydellistä. Ei tarvis murehtii enää sitä miten läski oon, vois vaan nukkua ikuisesti. Ja ehkä pääsis johonkin paikkaan missä olis hyvä olla eikä tarvis murehtii joka päiväsistä asioista ja huolista. Tuskin mua kukaan kaipaamaankaan jäis. Oon ikuisesti yksin ja oon jo hyväksyny sen.
Tylsä
Ollu jo pari kuukautta sairaalassa ja mut pakotetaan syömää edelleen. Oon kyllä laihtunut parikymmentä kiloa. Mutta silti mä en tahdo syödä! Siitä vaa lihoo ja sit on lopulta niin lihava ettei kukaan tunnista. Mulla ei oo enää ees kavereita. Toisaalta mitä mä teen kavereilla? Pärjään hyvin ilmankin.
Kommentit