Ajatuksia laihtumisen ihanuudesta ja rankkuudesta. Plus normaaleja ajatuksia elämän kovuudesta ja helppoudesta, elämän todellisuudesta omin silmin nähtynä.
Dipidii
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
Vois taas yrittää muistaa tää blogi ja et tänne kirjottais ees muutaman sanan. Oon lihonu enkä kestä sitä. Vaik mua yritettii varottaa et syömättömyys lihottaa mut en uskonu. Tyhmä minä
Miksi en kelpaa itelleni tälläsenä? Mitä teen väärin? En voi oikeasti syödä enää. Mut pakotetaan syömään vaikka en haluaisi. Itken joka ilta itseni uneen. Vihaan itteeni ja mietin miten voisin tappaa itteni. Ei mua jäis kukaan kaipaamaan.
Huoh mä en tee mitään oikein. Mulle ei lääkäri tuu koskaa sanoo niit pelastavii sanoja et mä kuolisin. Oon ikuisesti tässä läskissä kropassa eikä kukaan auta. Mä en voi edes laihduttaa kunnolla ku koko ajan joku on vahtimassa että syön. Mä niin vihaan tätä maailmaa. Miks täälä on pakko elää? Miks on pakko syödä?
Joudun sairaalaan ja ite olin ihan innoissani mutta sit tajusin että ei näin.. Mun laihtuminen estetään ja mut syötetään elefantiks. EI!! Oon laihtunut turhaan ja näin se päättyy. Nyt vaa itken. Oon tehny vitusti töitä ihan turhaan.
Kommentit