On se rankkaa olla näin suosittu lääkäreille. Melkei päivittäi joku lääkäri soittaa mulle että pääsenkö tutkimuksii kun mulla alotetaan uus lääke. Tänää tuli puhelu fyssarilta ja otin sen ilomielin vastaan. Koska fysioterapia voi auttaa mua. Vähän mua jänskättää ku ens viikon tiistaina saan pistoslääkkee sairaalassa. Tuntuu et nyt kaikki huomaa mut ku mun syömisvaikeudet on tullu tutuks lääkäreille.
Tylsä
Ollu jo pari kuukautta sairaalassa ja mut pakotetaan syömää edelleen. Oon kyllä laihtunut parikymmentä kiloa. Mutta silti mä en tahdo syödä! Siitä vaa lihoo ja sit on lopulta niin lihava ettei kukaan tunnista. Mulla ei oo enää ees kavereita. Toisaalta mitä mä teen kavereilla? Pärjään hyvin ilmankin.
Kommentit