Kävin pienellä kävelylenkillä. Olin vähän reilu puoli tuntia ja mua alko sattuun ihan kamalasti selkään. Onneks vasta siinä vaiheessa kun olin jo kääntynyt kotiin päin eli ei mun selkä kiukutellut koko lenkkiä. Pitäis vissii mennä leikkauttaa selkä vaikka lääkärit ei suositellu sitä. Liian iso riski halvaantua kokonaan. Ja sen takia en oo oikeesti ees harkinnu sitä leikkausta. Emmä haluu olla sänkypotilas koko mun loppuelämää.

Mutta vaikka mua sattuu selkään oon onnellinen sen lenkin jälkeen. Nyt vaan maha huutaa ruokaa mutta se saa huutaa vähän aikaa koska mä en oo aikeissakaan syödä vielä. Ehkä tunnin päästä? Pitää kattoo.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tylsä

Ollu jo pari kuukautta sairaalassa ja mut pakotetaan syömää edelleen. Oon kyllä laihtunut parikymmentä kiloa. Mutta silti mä en tahdo syödä! Siitä vaa lihoo ja sit on lopulta niin lihava ettei kukaan tunnista. Mulla ei oo enää ees kavereita. Toisaalta mitä mä teen kavereilla? Pärjään hyvin ilmankin.
Lue lisää

Ei näin

Joudun sairaalaan ja ite olin ihan innoissani mutta sit tajusin että ei näin.. Mun laihtuminen estetään ja mut syötetään elefantiks. EI!! Oon laihtunut turhaan ja näin se päättyy. Nyt vaa itken. Oon tehny vitusti töitä ihan turhaan.
Lue lisää

ei unta

En sit nuku tänäkään yönä. Kello on melkein puol yks yöllä ja mulla on herätys kolmelta kun meinaan kävellä lääkäriin. Matka on vähän reilu puol tuntii mutta en oo ennen kävelly sinne joten en ota riskiä että eksyn enkä ehi ajoissa paikalle koska siellä on oltava ennen puoli kuutta jos haluu päästä ensimmäiseks pois sieltä. Muhun pistetää lääke ja sen takia pitää olla serannassa kolma pitkää tuntia. Oon ylpee mun tän päivän ruokailuista. Yks annospussi puuroo, n. 2dl makaronia jauhelihakastikkeella 30grammaa jätskiä. Ei muuta. Toisaalta toiki on järkyttävä määrä. Pakko vähentää. Toisaalta tein ite sen jauheliha kastikkeen eikä siihen tullu margariinia kun vaan 1rkl.
Lue lisää