Äh, venähti taas tää kirjottaminen... Oon ollu niin loppu kun tulin äipän luota etten oo jaksanu tehä yhtää mitää... Jouduin syömään ihan hirveesti eikä äiti tuntunut ymmärtävän vaikka sanoin sille monta kertaa etten mä jaksa syödä niin paljoa... Ja äiti valitti siitäkin kun söin niin hitaasti. Se on uus piirre mussa että syön hitaasti. Ja sekin aika menee siinä kun mietin että miten voisin välttää sen syömisen. Ärsyttävää kun pitää koko ajan miettiä ruokaa tai syömistä. Vaikkei oo ees nälkä niin silti pyörii jatkuvasti ruoka mielessä. Onko se ihan normaalia?
Tylsä
Ollu jo pari kuukautta sairaalassa ja mut pakotetaan syömää edelleen. Oon kyllä laihtunut parikymmentä kiloa. Mutta silti mä en tahdo syödä! Siitä vaa lihoo ja sit on lopulta niin lihava ettei kukaan tunnista. Mulla ei oo enää ees kavereita. Toisaalta mitä mä teen kavereilla? Pärjään hyvin ilmankin.
Kommentit