Ei täs oo mitään järkee enää... Ensin oli ihanaa ku tiesi miten vähän syö päivässä ja tiesi et laihduttaa vaikka väkisin muutaman kilon mut hei, missä on se loppu? ku eiks kaiken pitäis jossain vaheessa loppua? Tahdon vaan mielummin kuolla pois kun kärsii tästä enää. Mitään ei saa syödä ellei siihen oo kysytty lupaa. Ja jos syöt voit vihaa itteees ja läskejäs maan rakoon asti. Kukaan ei sua pelasta, ei kukaan. Tiiän et oon kohta taas osastolla mut ehkä sielä taas oppis syömää ja pääsis edes vähäks aikaa eroon tästä helvetistä, mä en oikeesti jaksa. Ei ketään kiinnosta, ei kukaan välitä. Oon täysin yksin, teen kaiken yksin ja toivon et jossain on joku ihminen joka haluis tehä juttuja mun kanssa. Mut ei. Kaikki kaverit haluu vaa käydä syömässä tai kahvilla ja sit ne suuttuu ku et ota mitään ja väittää et ne on huolissaa... Pitäis keksii joku nopee tapa kuolla. Ehkä otan puolet noista lääkkeistä enkä herää enää huomenna...? paitsi ei ne välttämättä tapa kuitenkaan. Pitää kysyy maanantaina hoitajalta. Eli ehkä nyt kolme päivää kestää vielä elossa. Enkä laita vastaan jos joudun osastolle. Ehkä sielä olis helpompi sittenki olla...
Tylsä
Ollu jo pari kuukautta sairaalassa ja mut pakotetaan syömää edelleen. Oon kyllä laihtunut parikymmentä kiloa. Mutta silti mä en tahdo syödä! Siitä vaa lihoo ja sit on lopulta niin lihava ettei kukaan tunnista. Mulla ei oo enää ees kavereita. Toisaalta mitä mä teen kavereilla? Pärjään hyvin ilmankin.
Kommentit